TT 2026:3 – Työrauha

Työntekijäliitto oli ilmoittanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta aikana, jolloin työrauhavelvollisuuden voimassaolo oli perustunut työehtosopimusmääräykseen, jonka johdosta työehtosopimusten määräykset ja työrauhavelvollisuus olivat voimassa siitä huolimatta, että työehtosopimuskaudet sinänsä olivat jo päättyneet. Työrauhavelvollisuus oli päättynyt välittömästi, kun työntekijäliitto oli noin vuorokausi ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa koskevan ilmoituksen antamisen jälkeen yksipuolisesti katkaissut työehtosopimusneuvottelut. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto oli toteutettu vasta tämän jälkeen. Erimielisyyttä oli siitä, oliko työntekijäliitto rikkonut työrauhavelvollisuutensa ilmoittaessaan ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta ennen kuin työrauhavelvollisuus oli päättynyt liiton omaan ilmoitukseen työehtosopimusneuvottelujen katkaisemisesta.​

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon tarkoituksena oli ollut vauhdittaa uusien työehtosopimusten syntymistä. Työtuomioistuin katsoi, että ilmoitettu työtaistelutoimenpide oli ollut joukkoluonteinen ja tehty painostustarkoituksessa ja että työtaistelun mahdollisuus oli ollut todellinen. Kyse oli siten työtaistelulla uhkaamisesta. Tapauksen olosuhteissa ilmoitusta, jolla oli uhattu ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla, ei kuitenkaan tullut pitää ilmoituksen hetkellä edelleen voimassa olleisiin työehtosopimuksiin tai niiden yksittäisiin määräyksiin kohdistuvana. Kyse ei siten ollut kielletystä työtaistelutoimenpiteestä. (Ks. TT 1974:60 ja TT 2009:83)

Asia

Työrauha

Kantaja

Elintarviketeollisuusliitto ry

Vastaaja

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Pääkäsittely 12.1.2026

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välillä oli solmittu ajaksi 13.2.2023 — 31.1.2025 viisi työehtosopimusta. Meijerityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 45 §:ssä, elintarvikealojen työehtosopimuksen ja leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 50 §:ssä sekä liha-alan työehtosopimuksen ja panimoiden ja virvoitusjuomatehtaiden työehtosopimuksen 51 §:ssä on ollut seuraava määräys:

Työehtosopimus on voimassa 31.1.2025 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai toinen osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

—

Meijerityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 44 §:ssä sekä leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen ja liha-alan työehtosopimuksen 49 §:ssä on ollut seuraava määräys:

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tahi johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL ry) ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry (SEL ry) ovat aloittaneet joulukuussa 2024 neuvottelut uusista työehtosopimuksista. SEL ry on irtisanonut ETL ry:n ja SEL ry:n väliset työehtosopimukset päättymään sopimuskauden lopussa 31.1.2025.

ETL ry ja SEL ry ovat neuvotelleet uusista työehtosopimuksista maanantaina aamupäivällä 3.2.2025, ja seuraava neuvotteluaika on ollut sovittuna keskiviikoksi 5.2.2025. SEL ry on ilmoittanut maanantaina 3.2.2025 kello 15.47 ETL ry:lle lähettämässään sähköpostiviestissä kaikkia elintarvikealan työntekijöitä koskevasta ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta kaikille työpaikoille, joissa noudatetaan SEL ry:n ja ETL ry:n välistä työehtosopimusta. Ilmoituksen mukaan ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaisi perjantaina 7.2.2025 kello 00.00 ja päättyisi sunnuntaina 9.3.2025 kello 23.59, ja sen tavoitteena oli vauhdittaa elintarvikealan työntekijöiden uusien työehtosopimusten syntymistä. SEL ry:n ja ETL ry:n välisten työehtosopimusten ja siten ilmoituksen piirissä on ollut noin 25 000 työntekijää.

SEL ry on ilmoittanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta myös julkisella lehdistötiedotteella, joka on julkaistu ePressi-verkkopalvelussa 3.2.2025 kello 15.55.

ETL ry on huomauttanut SEL ry:lle tiistaina 4.2.2025 kello 10.50 lähettämässään sähköpostissa pitävänsä SEL ry:n julistamia työtaistelutoimia laittomina, sillä uutta työehtosopimusta koskevia neuvotteluja ei ollut yhteisesti todettu päättyneiksi eikä kumpikaan osapuoli ollut kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvotteluja päättyneiksi.

SEL ry on ilmoittanut ETL ry:lle tiistaina 4.2.2025 kello 15.59 sähköpostitse katkaisevansa työehtosopimusneuvottelut kaikista elintarvikealan työehtosopimuksista. Samalla keskiviikoksi 5.2.2025 sovittu neuvotteluaika on peruuntunut.

Keskiviikkona 5.2.2025 kello 10.21 SEL ry on ilmoittanut peruuttavansa 3.2.2025 ilmoittamansa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon ja julistavansa uuden, aiemman ilmoituksen kanssa samansisältöisen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon kaikille työpaikoille, joissa noudatetaan SEL ry:n ja ETL ry:n välisiä työehtosopimuksia.Riidatonta on, että työtaistelut on toteutettu työehtosopimusmääräysten voimassaolon päätyttyä.

Myös vuosina 2007 ja 2010 SEL ry on ilmoittanut työtaistelusta sopimusmääräysten ollessa voimassa, eikä ETL ry ole tuolloin vienyt asioita työtuomioistuimeen. Vuosina 2007 ja 2010 työehtosopimuksissa on ollut sopimusten voimassaolosta ja työrauhavelvoitteesta vastaavat määräykset kuin käsillä olevaa asiaa koskevissa työehtosopimuksissa.

Asiassa on riitaa siitä, onko SEL ry rikkonut työrauhavelvollisuutensa, kun se on aikana, jolloin ei ole yhteisesti todettu neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen eikä toinen osapuoli ole kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut päättyneiksi, ilmoittanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta. Jos SEL ry:n katsotaan rikkoneen työrauhavelvollisuutensa, asiassa on erimielisyyttä myös siitä, tuleeko SEL ry tuomita yhteen vai viiteen hyvityssakkoon.

Asiassa ei ole tarvinnut käydä erimielisyysneuvotteluja.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Sopimuksen voimassaoloaika

Työrauhavelvoite

Vaatimukset

Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n

1) hyvityssakkoon elintarvikealojen työehtosopimuksen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

2) hyvityssakkoon leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

3) hyvityssakkoon liha-alan työehtosopimuksen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

4) hyvityssakkoon meijerityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

5) hyvityssakkoon panimoiden ja virvoitusjuomatehtaiden työehtosopimuksen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja

6) velvoittaa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkulut 10.378 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Koska työehtosopimusneuvottelut eivät olleet vielä päättyneet eikä uusia työehtosopimuksia ollut tehty, työehtosopimukset ja niiden mukainen työrauhavelvollisuus olivat nimenomaisten työehtosopimusmääräysten mukaan voimassa, kun vastaaja jätti ilmoituksen ylityökielloista (esim. TT 2019:39, TT 2020:55 ja TT 2020:56).

SEL ry:n tavoitteena oli painostaa ylityökielloilla työnantajapuolta suostumaan työntekijäpuolen tavoitteiden mukaisten uusien työehtosopimusten solmimiseen. Näin ollen työtaistelutoimenpiteet kohdistuivat työehtosopimuksiin kokonaisuudessaan.

SEL ry on rikkonut työehtosopimuslain mukaan sille kuuluvaa työrauhavelvollisuutta uhkaamalla työnantajaa työehtosopimuslain ja työehtosopimusten vastaisilla työtaisteluilla. Kysymyksessä olevien työehtosopimusmääräysten tulkinnasta ei ole olemassa vakiintunutta, sopimusosapuolten hyväksymää soveltamiskäytäntöä.

Hyvityssakkojen suuruutta arvioitaessa on huomioitava, että työtaistelutoimet olivat valtakunnallisen järjestön ilmoittamia, kestoltaan pitkiä ja ne kohdistuivat kaikkien viiden sopimusalan kaikille työpaikoille.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n on vaatinut, että työtuomioistuin

1) hylkää kanteen ja

2) velvoittaa Elintarviketeollisuusliitto ry:n korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut 7.473,53 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kysymyksessä olevien työehtosopimusten työrauhavelvoitetta koskevat määräykset eivät sanamuotonsa mukaan estä sellaista työtaistelusta ilmoittamista tai edes sellaisella uhkaamista, joka toteutuu sopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen. Päinvastoin on pidetty hyvänä tapana ilmoittaa tulevasta työtaistelusta, vaikka neuvottelut olisivatkin kesken. Tällä tavoin osapuolet ovat myös määräystä tulkinneet tai ainakin SEL ry on voinut perustellusti ymmärtää ETL ry:n määräystä tulkitsevan.

Vuosien 2007 ja 2010 työehtosopimuksissa oli samansisältöiset määräykset. SEL ry on kyseisinä vuosina ilmoittanut ETL ry:lle tulevasta vastaavasta ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta ennen neuvotteluiden katkaisemista ja katkaissut neuvottelut ennen työtaisteluiden alkamista. Esimerkiksi vuonna 2010 SEL ry ilmoitti ylityökiellosta neuvotteluiden ollessa käynnissä. ETL ry ei katsonut menettelyn olevan työrauhavelvoitteen vastaista. ETL ry katsoi sen sijaan, että ylityökielto olisi neuvottelujen aikana toteutuessaan ollut voimassa olevien työehtosopimusten vastainen. Ylityökielto ei toteutunut sopimuksen voimassaollessa. ETL ry ei nostanut asiassa työrauhakannetta.

Vaikka työehtosopimusten työrauhavelvoitetta koskevien määräysten katsottaisiin koskevan nyt puheena olevan kaltaista tilannetta, kanne olisi kuitenkin hylättävä.

Jotta kyse olisi kielletystä työtaistelulla uhkaamisesta, edellytetään, että kyse ei ole ilmoituksesta koskien tulevaa työtaistelua, vaan nimenomaan työtaistelulla uhkaamisesta. Esimerkiksi vahinkojen minimoimiseksi voi olla työnantajan kannalta toivottavaa, että työntekijäpuoli ilmoittaa tulevasta työtaistelusta ennakolta. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikkia ilmoituksia aiotusta työtaistelutoimenpiteestä pidetään työtaistelulla uhkaamisena, joka johtaisi velvollisuuteen maksaa hyvityssakkoa (TT 2019:106).

Lisäksi on katsottava, että työtaistelulla uhkaaminen muodostaa itsenäisen kielletyn työtaistelutoimenpiteen vain silloin, kun sen esittäneen tahon katsotaan tarkoittaneen uhata työtaistelulla, joka toteutuessaan olisi työrauhavelvollisuuden vastainen, ja kun tällaista uhkausta voidaan pitää myös tehokkaana.

SEL ry:n tarkoitus ei ollut uhata työrauhavelvollisuuden vastaisella työtaistelulla. SEL ry on päinvastoin ilmoittanut tulevasta työtaistelusta sekä ETL ry:lle, Ruokavirastolle että valtakunnansovittelijalle, ja SEL ry:n on ollut tarkoitus katkaista neuvottelut ennen työtaistelun alkamista. ETL ry huomautti 4.2.2025 kello 10.50 pitävänsä työtaisteluita kiellettyinä, koska neuvotteluita ei ollut todettu päättyneeksi eikä kumpikaan osapuoli ollut kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvotteluita päättyneeksi. SEL ry katkaisi neuvottelut 4.2.2025 kello 15.59 eli ennen kuin osapuolten oli edes tarkoitus seuraavan kerran neuvotella työehtosopimuksesta ja ennen kuin alun perin ilmoitetun työtaistelun oli tarkoitus alkaa.

SEL ry on edellä kuvatulla tavalla ollut perustellusti siinä käsityksessä, että voimassa olevista määräyksistä huolimatta tulevasta työtaistelusta voi ilmoittaa ja on hyvän tavan mukaistakin ilmoittaa etukäteen. Näin se oli toiminut myös aiemmin vuosina 2007 ja 2010. Tämä on ollut noudatettu hyvä tapa ja käytäntö.

Voimassaolomääräys on sanamuotonsa mukaan riippuvainen yksin toisen osapuolen tahdonilmaisuista. Siten ETL ry:lle ei ole voinut perustellusti syntyä missään kohden 31.1.2025 jälkeen sellaista käsitystä, etteivät työtaistelut olisi lyhyelläkin aikataululla mahdollisia.

Työtaistelulla uhkaamiseen liittyy tyypillisesti työntekijäpuolen esittämiä vaatimuksia työnantajalle. Osapuolet eivät neuvotelleet 3.2.2025 kello 15.47 ja 4.2.2025 kello 15.59 välisenä aikana työehtosopimuksista, eikä SEL ry esittänyt tuona aikana mitään vaatimuksia ETL ry:lle.

Toisin kuin kantajan vetoamissa tapauksissa TT 2019:39, TT 2020:55 ja TT 2020:56 tässä asiassa työtaistelu ei alkanut sopimuksen voimassaoloon perustuvan työrauhavelvollisuuden voimassa ollessa.

Viime kädessä SEL ry:n viaksi voidaan lukea enintään se, että sen olisi mahdollisesti pitänyt ensin ilmoittaa neuvotteluiden päättämisestä ja vasta sen jälkeen antaa ilmoitus työtaistelusta. Tämäkään ei kuitenkaan olisi vastannut osapuolten välillä aiemmin noudatettua käytäntöä. Joka tapauksessa SEL ry:n menettely ei muodosta sellaista itsenäistä kiellettyä työtaistelua, josta voisi sanotuissa olosuhteissa seurata SEL ry:n hyvityssakkovastuu.

Mikäli SEL ry:n katsotaan rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan, se tulisi ensisijaisesti jättää tuomitsematta hyvityssakkoon. Tältä osin merkitystä tulisi antaa ensinnäkin aiemmalle soveltamiskäytännölle, jossa vastaavaa menettelyä ei ole viety työtuomioistuimeen ETL ry:n toimesta. Merkitystä tulisi antaa sillekin, että työtaistelusta ilmoittaminen on myös työnantajapuolen etu. Lisäksi työtaistelu ei toteutunut työrauhan voimassaollessa, ja väitetyllä uhkauksella ei missään vaiheessa ollut merkittävää painostusvaikutusta (vrt. esim. TT 2022:48). SEL ry:n mahdollista rikkomusta voidaan kaiken kaikkiaan pitää vähäisenä.

Koska kyse on joka tapauksessa yhdestä teosta ja yhdestä ilmoituksesta, tulisi tuomita vain yksi yhteinen hyvityssakko. Kysymys ei ole viidestä työrauhavelvollisuuden vastaisesti toteutuneesta työtaistelusta, vaan enintään yhdestä työrauhavelvollisuuden vastaiseksi katsotusta ilmoituksesta. Määrässä tulee ottaa huomioon, että työrauhavelvollisuuden vastaisia työtaisteluita ei koskaan toteutettu, vaan ne toteutettiin vasta sopimusten voimassaolojen päätyttyä. Siten itse työtaistelun sisällölle ei voida antaa merkitystä, koska rikkomus kohdistui enintään siihen, minä ajankohtana ilmoitus on tehty.

Viime kädessä, jos asiassa tulisi tuomittavaksi useampi hyvityssakko, ne tulisi edellä mainitut seikat huomioon ottaen tuomita vähimmäismäärää pienempinä, enintään 2.000 euron suuruisina.

Kantajan kirjalliset todisteet

1. SEL ry:n ilmoitus 3.2.2025

2. SEL ry:n lehdistötiedote 3.2.2025

3. SEL ry:n ilmoitus 4.2.2025

4. ETL ry:n lähettämä valvontakirje 4.2.2025

5. SEL ry:n lähettämä ilmoitus työtaisteluiden perumisesta 5.2.2025

Vastaajan kirjallinen todiste

1. SEL ry:n ilmoitus 18.3.2010 ja ETL ry:n vastaus 19.3.2010

Kantajan henkilötodistelu

1. A, johtaja, ETL ry

Vastaajan henkilötodistelu

1. B, liittopuheenjohtaja, todistelutarkoituksessa

Perustelut

Elintarviketeollisuusliitto ry:n (ETL ry) ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n (SEL ry) välillä on ollut ajalla 13.2.2023 — 31.1.2025 voimassa viisi työehtosopimusta: meijerityöntekijöitä koskeva työehtosopimus, elintarvikealojen työehtosopimus, leipomoiden työntekijöitä koskeva työehtosopimus, liha-alan työehtosopimus sekä panimoiden ja virvoitusjuomatehtaiden työehtosopimus. Työehtosopimusten voimassaolo on päättynyt 31.1.2025 SEL ry:n toimittaman irtisanomisen johdosta. Työehtosopimuksissa on ollut määräys, jonka mukaan irtisanomisesta huolimatta työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai toinen osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

$116

ETL ry on huomauttanut SEL ry:lle tiistaina 4.2.2025 kello 10.50 lähettämässään sähköpostiviestissä pitävänsä SEL ry:n julistamia työtaistelutoimia laittomina, sillä uutta työehtosopimusta koskevia neuvotteluja ei ollut yhteisesti todettu päättyneiksi eikä kumpikaan osapuoli ollut kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvotteluja päättyneiksi. SEL ry on ilmoittanut ETL ry:lle samana päivänä kello 15.59 sähköpostitse katkaisevansa työehtosopimusneuvottelut kaikista elintarvikealan työehtosopimuksista. Keskiviikkona 5.2.2025 SEL ry on vielä ilmoittanut peruuttavansa 3.2.2025 ilmoittamansa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon ja julistavansa uuden, aiemman ilmoituksen kanssa samansisältöisen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon kaikille työpaikoille, joissa noudatetaan SEL ry:n ja ETL ry:n välisiä työehtosopimuksia.

Edelleen asiassa on riidatonta, että työehtosopimusten irtisanomisesta huolimatta työehtosopimusten määräykset ja työrauhavelvollisuus ovat olleet voimassa edellä kerrotun nimenomaisen työehtosopimusmääräyksen nojalla, kun SEL ry on 3.2.2025 ilmoittanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta. Työehtosopimusten määräysten ja työrauhavelvollisuuden voimassaolo on päättynyt, kun SEL ry on noin vuorokautta myöhemmin 4.2.2025 ilmoittanut katkaisevansa työehtosopimusneuvottelut kaikkien viiden työehtosopimuksen osalta. Riidatonta on myös, että työtaistelu on toteutettu vasta työehtosopimusmääräysten voimassaolon päätyttyä.

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko SEL ry rikkonut työrauhavelvollisuutensa ilmoittaessaan ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta ennen kuin se on ilmoittanut katkaisevansa työehtosopimusneuvottelut. ETL ry on katsonut SEL ry:n rikkoneen tällä menettelyllään työrauhavelvoitteensa. SEL ry taas on vedonnut muun muassa siihen, että hyvissä ajoin annetulla ilmoituksella on pyritty hyvän tavan mukaisesti vahinkojen minimoimiseen eikä kyse ole ollut työtaistelulla uhkaamisesta.

Työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia, niin myös yhdistyksiä, joiden jäsenet tai 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitut yhdistykset ovat yhdistyksen suostumuksella tehneet työehtosopimuksen, välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen.

Meijerityöntekijöitä ja leipomoiden työntekijöitä koskevien työehtosopimusten sekä liha-alan työehtosopimuksen työrauhaa koskevan määräyksen mukaan kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tahi johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

Elintarvikealojen sekä panimoiden ja virvoitusjuomatehtaiden työehtosopimusten työrauhavelvoitetta koskevan määräyksen mukaan ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

Työtuomioistuin toteaa, että elintarvikealojen sekä panimoiden ja virvoitusjuomatehtaiden työehtosopimuksissa työrauhavelvoite on ilmaistu jossain määrin eri tavoin kuin meijerityöntekijöitä ja leipomoiden työntekijöitä koskevissa työehtosopimuksissa, liha-alan työehtosopimuksessa sekä työehtosopimuslaissa. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että määräyksiä olisi kuitenkaan tulkittava eri tavoin. Työtuomioistuin katsoo näin ollen, että edellä mainittuja määräyksiä ja työehtosopimuslain työrauhasäännöstä on tulkittava yhtenevästi.

Jotta kysymyksessä voisi olla työrauhavelvoitteen vastainen menettely, ensimmäiseksi on selvitettävä, voidaanko SEL ry:n ilmoitusta ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta ylipäätään pitää työtaistelutoimenpiteenä. Työtaistelutoimenpiteeltä on vakiintuneesti edellytetty joukkoluonteisuutta ja painostustarkoitusta (esim. TT 2024:38 ja TT 2023:33). Jo työtaistelu-uhan esittäminen on voitu vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan katsoa työtaistelutoimenpiteeksi, jos uhkaus on voitu ymmärtää todelliseksi (esim. TT 2018:62).

$117

$118

Asiassa on vielä selvitettävä, onko työtaistelulla uhkaaminen kohdistunut työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen.

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että työrauhavelvollisuuden voimassa ollessa toimeenpantu työtaistelu, jolla on haluttu vaikuttaa uuden työehtosopimuksen sisältöön, on kohdistunut niihin voimassa olevan sopimuksen määräyksiin, joita vaatimukset ovat koskeneet (TT 2001:65 ja TT 2006:77) tai voimassa olevaan sopimukseen kokonaisuudessaan (TT 2008:38, TT 2012:52, TT 2019:39, TT 2020:55 ja 2020:56). Työtuomioistuimen tuomiossa TT 1983:174, jossa asianosaisina olivat Elintarvikealan Työnantajaliitto ry ja SEL ry, ammattiosastot ja työntekijäliitto olivat ylityökiellolla ja paikallisilla työnseisauksilla painostaneet työnantajapuolta kiirehtimään käynnissä olleita työehtosopimusneuvotteluja. Painostustoimenpiteet olivat työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet sopimuksen voimassaoloaikaa koskevaan määräykseen.

Työtuomioistuin toteaa, että edellä mainituissa tapauksissa työrauhavelvollisuus on perustunut voimassa olevaan työehtosopimuskauteen tai, kuten käsillä olevassa asiassa, työehtosopimusmääräykseen, jonka johdosta työehtosopimuksen määräykset ja työrauhavelvollisuus ovat olleet voimassa siitä huolimatta, että työehtosopimuskausi sinänsä oli jo päättynyt. Kaikissa mainituissa tapauksissa työtaistelut ovat toteutuneet työrauhavelvollisuuden voimassa ollessa.

Työtuomioistuimen tuomiossa TT 1974:60 taas oli kyse tilanteesta, jossa vanhan työehtosopimuksen voimassa ollessa oli uhattu lakon aloittamisella heti työehtosopimuksen voimassaolon ja työrauhavelvollisuuden päätyttyä. Uhkauksella ei voitu enää siinä vaiheessa katsoa tarkoitetun vaikuttaa muuhun kuin solmittavaan uuteen työehtosopimukseen. Esitettyä, tosin vakiintuneen ja suositeltavan työmarkkinakäytännön vastaista uhkaa ei voitu pitää voimassa olevaan työehtosopimukseen kohdistuneena työtaistelutoimenpiteenä (ks. myös TT 2009:83).

Nyt käsillä oleva asia eroaa tapauksen TT 1974:60 olosuhteista siinä, että SEL ry:n ilmoittaessa ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta 3.2.2025 ei välttämättä ole vielä ollut selvää, että työehtosopimusmääräysten voimassaolo ja työrauhavelvollisuus päättyisivät ennen 7.2.2025 alkavaa ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa.

Asiassa on riidatonta, että myös vuosina 2007 ja 2010 SEL ry on vastaavalla tavalla ilmoittanut työtaistelusta sopimusmääräysten ollessa voimassa, eikä ETL ry ole tuolloin vienyt asioita työtuomioistuimeen. SEL ry:n mukaan tämä osoittaa määräysten vakiintunutta soveltamiskäytäntöä.

Työtuomioistuimessa todistajana kuultu ETL ry:n johtaja

on kertonut, ettei työehtosopimusneuvotteluiden päättymistä koskevista työehtosopimusmääräyksistä ollut olemassa erilaista soveltamiskäytäntöä kuin mitä määräysten sanamuoto antoi ymmärtää.

Työtuomioistuimessa todistelutarkoituksessa kuullulla SEL ry:n puheenjohtajalla

ei ole ollut tarkkaa muistikuvaa vuoden 2007 tapahtumista. Vuoden 2010 osalta hän on kertonut, että sen jälkeen kun ETL ry oli vastaanottanut SEL ry:n ilmoituksen ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta, ETL ry oli todennut pitävänsä toimea laittomana, jos neuvottelut olivat käynnissä. SEL ry oli katkaissut neuvottelut ennen kuin ylityö- ja vuoronvaihtokielto oli tullut voimaan. B on kertonut, että ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta oli kerrottu etukäteen ETL ry:lle, jotta yrityksissä pystyttiin varautumaan tilanteeseen eikä tarpeetonta vahinkoa aiheutunut. Ennakkoilmoitus oli tarjonnut mahdollisuuden sopia ylityö- ja vuoronvaihtokiellon rajoista ennen kiellon alkamista, ja esimerkiksi tuotantoeläinten rehutuotantoa oli sovittu jätettäväksi kiellon ulkopuolelle.

Työtuomioistuin katsoo, ettei A:n ja B:n kertomusten perusteella voida katsoa näytetyksi, että riidanalaisten määräysten osalta olisi olemassa SEL ry:n väittämä vakiintunut soveltamiskäytäntö. Myöskään se, että ETL ry ei ole vuosina 2007 ja 2010 riitauttanut SEL ry:n ilmoituksia tuomioistuimessa, ei osoita määräysten vakiintunutta soveltamiskäytäntöä.

Työtuomioistuin katsoo, että työrauhaa ja työehtosopimusten voimassaoloa koskevien työehtosopimusmääräysten sanamuodosta ei voida suoraan johtaa ratkaisua käsillä olevaan kysymykseen. Työehtosopimusten voimassaoloa koskevien määräysten perusteella on kuitenkin selvää, että neuvotteluiden päättyminen on ollut minä hetkenä tahansa yksin toisen sopimusosapuolen määrättävissä. B on kertonut SEL ry:n ilmoittaneen vuonna 2010 neuvottelujen katkaisemisesta ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta ilmoittamisen jälkeen mutta ennen kiellon voimaantuloa. A on kertonut ETL ry:n 4.2.2025 suoraan vihjanneen SEL ry:lle, että SEL ry voisi ilmoittaa katkaisevansa työehtosopimusneuvottelut.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo ETL ry:n voineen perustellusti olettaa, että työehtosopimusmääräykset ja työrauhavelvollisuus eivät olisi enää voimassa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon alkaessa. Kun SEL ry on 4.2.2025 ilmoittanut kirjallisesti neuvotteluiden päättymisestä, työehtosopimusten määräysten ja työrauhavelvollisuuden voimassaolo ovatkin päättyneet välittömästi. Näissä olosuhteissa työtuomioistuin katsoo, että tuomiossa TT 1974:60 omaksuttua linjaa on perusteltua noudattaa myös tässä tapauksessa. SEL ry:n 3.2.2025 tekemää ilmoitusta, jolla on uhattu ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla, ei siten tule pitää ilmoituksen hetkellä edelleen voimassa olleisiin työehtosopimuksiin tai niiden yksittäisiin määräyksiin kohdistuvina. Kyse ei ole ollut kielletystä työtaistelutoimenpiteestä, joten kanne on hylättävä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Elintarviketeollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut 7.473,53 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

A

B:llä

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla ETL ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan SEL ry:n oikeudenkäyntikulut. ETL ry on hyväksynyt SEL ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Juha Teerimäki, Satu Tähkäpää ja Sanna Rantala jäseninä. Valmistelija on ollut Krista Kalske.

Tuomio on yksimielinen.