Turun HO 10.9.2020 20/132237 – Ampuma-ase

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Metalliputkesta valmistettua ampuma-asetta ei ollut tarkoituksellisesti naamioitu muuksi tunnistettavaksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi. Kyseinen ampuma-ase ei ollut omiaan herättämään mielikuvaa ampuma-aseesta, mutta se ei ollut myöskään selvästi kynän näköinen tai kaltainen vaan ainoastaan malliltaan jossain määrin kynää muistuttava. Ampuma-asetta ei katsottu ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdan mukaiseksi erityisen vaaralliseksi ampuma-aseeksi.

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 24.1.2020

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 10.9.2020

Tuomiolauselma

Vastaaja

A

Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

Syyksi luettu rikos

1. Ampuma-aserikos 11.08.2019

Rikoslaki 41 luku 1 § 1

Ampuma-aselaki 2 § 1

Ampuma-aselaki 18 §

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Asia on ratkaistu esittelystä.

Hovioikeudenlaamanni Asko Nurmi

Hovioikeudenneuvos Juha Karvinen, joka esitteli asian

Hovioikeudenneuvos Atso Sinervo

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Törkeä ampuma-aserikos

– – –

Rikoslaki 41 luku 2 § 1

Ampuma-aselaki 9 §

11.08.2019 Tampere

A on ampuma-aselain vastaisesti pitänyt hallussaan muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta, kynäpistoolia, sekä siihen sopivia 4 kappaletta .22 short-patruunaa. Poliisi on takavarikoinut ja hävittänyt aseen ja patruunat.

Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, koska A on kantanut asetta ja patruunoita mukanaan huoltoasemalla.

Vastaus

Kohta 1

Kyse on ollut pienoiskiväärin patruunalla sovitetusta aseesta, joka tuottaa vaaraa lähinnä ampujalle itselleen. Ottaen lisäksi huomioon, että jokainen laukaus täytyy erikseen ampua, ase ei voi olla laissa tarkoitetulla tavalla erityisen vaarallinen ampuma-ase. Ase on hidaskäyttöinen, eikä se lataa automaattisesti, kuten esimerkiksi tietyt pienoispistoolit tekevät. Kyse on yksinkertaisesta metalliputken pätkästä, jossa on iskuri. A:n käsityksen mukaan vastaavanlaisia tapauksia käsitellään oikeuskäytännössä tyypillisesti perusmuotoisina ampuma-aserikoksina.

Todistelu

Kirjalliset todisteet

Ampuma-aselausunto 8.10.2019 valokuvaliitteineen

Tuomion perustelut

Syyte on toteennäytetty A:n tunnustaman menettelyn, kirjallisina todisteina esitettyjen valokuvien ja ampuma-aselausunnon sekä näistä suoritetun oikeudellisen arvion perusteella.

Asiassa on riidatonta, että syytteessä tarkoitettu ase patruunoineen on ollut A:n hallussa. Riidatonta on ollut myös, että hänellä ei ole ollut lupaa aseen tai patruunoiden hallussapitoon. Käräjäoikeuden ratkaistavana on näin ollen ollut kysymys riidattoman menettelyn oikeudellisesta arvioinnista eli siitä, onko asetta pidettävä rikoslain 41 luvun 2 §:ssä tarkoitettuna erityisen vaarallisena ampuma-aseena ja mikäli näin katsottaisiin, onko rikosta pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Rikoslain 41 luvun 2 § 1 kohdan mukaan jos ampuma-aserikoksessa rikoksen kohteena on muun ohella erityisen vaarallinen ampuma-ase ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä ampuma-aserikoksesta. Ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdan mukaan erityisen vaarallisella ampuma-aseella tarkoitetaan muun muassa muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta .

Lain esitöissä (hallituksen esitys HE 183/1997, s. 63) on todettu, että muun ohella kynäksi naamioitu pistooli on lainkohdassa tarkoitettu erityisen vaarallinen ampuma-ase.

– – – A:n menettelyä on tässä tapauksessa pidetty myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. – – –

Syyksi luetut rikokset

11.08.2019

Käräjätuomari Maiju Päivärinne

Valittaja

Vastapuoli

Aluesyyttäjä – – –

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

A on vaatinut, että kohdan 1 teon syyksilukeminen lievennetään perusmuotoiseksi ampuma-aserikokseksi – – -.

Perusteinaan A on lausunut, että hänen hallussaan ollutta ampuma-asetta ei ollut ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla naamioitu muuksi esineeksi, joten se ei ollut ollut teonkuvauksessa väitetyllä tavalla erityisen vaarallinen ampuma-ase. Ainakaan teko ei ollut ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Kyseessä ei ollut ollut kynäpistooli vaan omatekoinen kertalaukaistava pienikaliiberinen tussari, jonka tarkkuus ja tuhovoima oli ollut olematon. Se oli ollut vaarallinen lähinnä vain sen käyttäjälle. – – –

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Erityisen vaarallisen ampuma-aseen määritelmä on ampuma-aselain 9 §:ssä. Sen nyt esillä olevan 3 kohdan mukaan erityisen vaarallisella ampuma-aseella tarkoitetaan muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta.

$10a

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Sovellettavista säännöksistä

Johtopäätökset

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet: