Turun HO 20.6.2023 403 – Ulosottokaari

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kysymys siitä, onko työmarkkinatukea pidettävä velallisen tulopohjaan luettavana ulosottokaaren 4 luvun 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna palkan sijasta maksettavana toimeentuloetuutena vai tulopohjan ulkopuolelle jätettävänä saman luvun 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen myönnettynä avustuksena.

Punnittuaan muun muassa työmarkkinatuen luonnetta suhteessa työttömän peruspäivärahaan ja toimeentulotukeen hovioikeus katsoi, että työmarkkinatukea on pidettävä ulosottokaaren 4 luvun 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna palkan sijasta maksettavana toimeentuloetuutena, joka kuuluu kyseisessä säännöksessä tarkoitettuun tulopohjaan.

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 12.12.2022

TURUN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 20.6.2023

A

Ulosottovalitus

14.11.2022

Ulosottolaitoksen ulosmittauspäätös 27.10.2022 velallisen A:n tulojen yhteenlasketusta nettomäärästä toimitettavasta ulosmittauksesta päätöksessä mainittujen velkojen perimiseksi.

A on valittanut yllä mainitusta ulosmittauspäätöksestä vaatien sen muuttamista siten, että Kansaneläkelaitoksen maksamaa työmarkkinatukea ei oteta huomioon tulopohjassa, koska työmarkkinatuki on sosiaalietuus eikä palkan sijaisetuus.

Kihlakunnanvouti – – – on katsonut, että valitus tulisi perusteettomana hylätä.

Ulosottokaaren 4 luvun 45 §:n 1 momentin mukaan ulosmitattava määrä lasketaan palkan ulosmittauksessa velallisen tulojen ja toimeentuloetuuksien yhteismäärästä (tulopohja). Tulopohjaan kuuluvat kaikki velallisen saamat palkat ja luontoisedut sekä ulosmittauskelpoiset ja ulosmittauskelvottomat eläkkeet ja muut palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet. Tulopohjaan eivät kuulu 19 §:ssä tarkoitetut avustukset, korvaukset tai muut varat. Työttömyysturvalain nojalla maksettu työmarkkinatuki on edellä todettua palkan sijasta maksettavaa toimeentuloetuutta, ei ulosottokaaren 4 luvun 19 §:ssä tarkoitettua avustusta tai korvausta.

Kansaneläkelaitoksen maksama työmarkkinatuki on otettava huomioon palkkatulon ulosmittauksen tulopohjaa laskettaessa. A:n perustoimeentulo jää turvattavaksi kyseisellä työmarkkinatuella täysimääräisesti ja ulosmittaus koskee vain sen ohella maksettavaa palkkaa siltä osin kuin A:n palkkaa saisi ulosmitata ja kyseisestä määrästä tehdään vielä suojaosuusvähennys.

Täytäntöönpano on suoritettu ulosottokaaren säännöksiä noudattaen.

A on valituksessaan esittämänsä vaatimuksen uudistaen lausunut, että kihlakunnanvoudin siteeraamaa katkelmaa oikeuskirjallisuudesta ei voida pitää tässä asiassa määräävänä tekijänä, koska kyseessä on tulkintavirhe lain tarkoituksesta. Jos mainittuja perusteita käytettäisiin tulopohjaa määriteltäessä, voitaisiin jopa toimeentulotuki huomioida ulosmittauksessa, koska senkään osalta ei erikseen määrätä, mitä kyseisellä rahalla saa ostaa. Työmarkkinatuki ei kata edes perustoimeentuloa ja A joutuisi ilman osa-aikatyötä ollessaan hakemaan vielä toimeentulotukea.

Perustuslain 19 § takaa kaikille oikeuden perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Perusturvan kivijalka ovatkin syyperusteiset etuudet eli etuudet, joita voi saada, kun ei jostain lain tunnistamasta syystä pysty elättämään itseään työllä. Esimerkiksi sairauspäiväraha, työttömyysturva ja äitiyspäiväraha vähimmäismääräisinä sekä takuu- ja kansaneläke ovat niin sanottuja perusturvaetuuksia. Kelan mainitsemilla syyperusteisilla etuuksilla tarkoitetaan ulosottokaaressa mainittuja tulopohjaan kuulumattomia määrätarkoitukseen maksettavia sosiaalietuuksia.

Asiassa on riitaista se, miten tulopohja ulosottokaaren mukaan määräytyy. A:n mielestä Kansaneläkelaitoksen maksamaa työmarkkinatukea ei voi lisätä tulopohjaan, koska sen ulosmittaaminen on kiellettyä.

Ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 kohdan mukaan työmarkkinatuki on säädetty ulosmittauskiellon alaiseksi, koska se on työttömyysturvalain 2 §:n perusteella katsottava määrättyyn tarkoitukseen maksettavaksi sosiaaliavustukseksi.

Ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1-kohdan mukaan ulosmitata ei saa avustusta tai kustannusten korvausta, joka on myönnetty eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen.

Ulosottokaaren 4 luvun 45 §:ssä säädetään tulopohjan laskemisesta. Ulosmitattava määrä lasketaan palkan ulosmittauksessa velallisen tulojen ja toimeentuloetuuksien yhteismäärästä eli tulopohjasta. Sen sijaan ulosottokaaren 4 luvun 19 §:ssä tarkoitetut avustukset, korvaukset tai muut varat eivät kuulu tulopohjaan.

Oikeuskirjallisuudessa (Linna-Leppänen, Ulosotto-oikeus II, Talentum Pro 2015, s. 60) on todettu, että ulosottokaaressa mainitun yleisen ulosmittauskiellon lisäksi eläke- ja sosiaalilainsäädännössä on säädetty useita erityisiä ulosmittauskieltoja. Niiden nojalla ulosottokelvottomia ovat muun muassa kansaneläke, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki (työttömyysturvalaki 11 luku 15 §). Tällainen etuus maksetaan palkan sijasta yleisiin elinkustannuksiin eikä määrätarkoitukseen. Olennainen ero edellä mainittuun nähden on siinä, että tällainen muussa lainsäädännössä ulosmittauskelvottomaksi säädetty etuus otetaan huomioon palkan ulosmittauksen tulopohjassa (UK 4 luku 45 § 1).

$f2

A:n valitusta ei voida hyväksyä.

A:n valitus hylätään.

Käräjätuomari Säde Suojanen

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Ulosottolaitos

A on vaatinut käräjäoikeuden ratkaisun muuttamista siten, että Kansaneläkelaitoksen hänelle maksamaa työmarkkinatukea ei oteta huomioon ulosotossa laskettavassa tulopohjassa. Lisäksi A on vaatinut, että vastapuoli velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen.

Perusteinaan A on lausunut, että työmarkkinatuki ei ole palkan sijasta yleisten elinkustannusten kattamiseen tarkoitettu etuus. Työmarkkinatuen tarkoitus on sen sijaan turvata työttömän toimeentulo työhaun aikana. Se on näin ollen rinnasteinen ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiseen avustukseen tai kustannusten korvaukseen.

B ei ole vastannut valitukseen.

Kihlakunnanvouti on katsonut, että valitus ja siten myös A:n oikeudenkäyntikuluvaatimus tulisi hylätä.

Kihlakunnanvouti on perusteluinaan viitannut käräjäoikeudelle antamansa lausuman perusteluihin sekä käräjäoikeuden päätökseen perusteluineen. Lisäksi kihlakunnanvouti on lausunut, että työmarkkinatuki itsessään voi olla ulosmittauskelvotonta, mutta ulosottokaaren 4 luvun 45 §:n 1 momentin mukaan ulosmittauksen tulopohjaan lasketaan kuitenkin myös ulosmittauskelvoton eläke ja muu palkan sijasta maksettava toimeentuloetuus. Työmarkkinatukea on pidettävä tällaisena toimeentuloetuutena, eikä se ole avustusta tai korvausta, jota tarkoitetaan ulosottokaaren 4 luvun 19 §:ssä.

Ulosottokaaren 4 luvun 45 §:n 1 momentin mukaan ulosmitattava määrä lasketaan palkan ulosmittauksessa velallisen tulojen ja toimeentuloetuuksien yhteismäärästä (tulopohja). Tulopohjaan kuuluvat kaikki velallisen saamat palkat ja luontoisedut sekä ulosmittauskelpoiset ja ulosmittauskelvottomat eläkkeet ja muut palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet. Yksittäisestä ulosmittauskelpoisesta tulosta tai etuudesta saadaan tällöin ulosmitata säännönmukaista suurempi määrä. Tulopohjaan eivät kuulu 19 §:ssä tarkoitetut avustukset, korvaukset tai muut varat.

Ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, ulosmitata ei saa avustusta tai kustannusten korvausta, joka on myönnetty eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen.

Mainittujen lainkohtien perustelujen mukaan tulopohjaan kuuluvat eläkkeet ja muut palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet riippumatta siitä, ovatko ne ulosmittauskelpoisia tai ulosmittauskelvottomia, kuten kansaneläke ja työttömän peruspäiväraha. Tulopohjaan eivät sen sijaan kuulu 19 §:ssä tarkoitetut avustukset, korvaukset tai muut varat. Kokonaan ulosoton ulkopuolelle siten jäävät eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrätarkoitukseen myönnetyt avustukset ja korvaukset, kuten toimeentulotuki, elatustuki, asumistuki ja lapsilisä. (HE 13/2005 vp s. 52 ja 76–77)

Korkein oikeus on antanut ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n ja 45 §:n tulkinnasta ennakkopäätöksen KKO 2013:3, jossa on ollut kysymys omaishoidon tuesta annetun lain mukaan maksetun hoitopalkkion lukemisesta tulopohjaan. Ennakkopäätös vahvistaa sitä ulosottokaaren 4 luvun 19 § ja 45 §:stä sekä niiden esitöistä ilmenevää lähtökohtaa, että tulopohjaan lukemisen kannalta on ratkaisevaa, onko tietty sosiaalietuus palkan sijasta maksettava toimeentuloetuus vai sosiaalilainsäädännön nojalla maksettava avustus tai korvaus.

Työttömyysturvalain 1 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana turvataan työttömyyspäivärahalla ja työmarkkinatuella. Työmarkkinatuella pyritään kyseisen lain esitöiden mukaan edistämään työmarkkinoille hakeutuvan tai pitkään työttömänä olleen henkilön työllistymisedellytyksiä aktiivisin toimenpitein (HE 115/2002 vp s. 15). Työmarkkinatuki on perusoikeusjärjestelmässä lakisääteinen sosiaaliturvajärjestelmä työttömyyden varalta (HE 115/2002 vp s. 41).

Työttömyysturvalain 11 luvun 15 §:n 1 momentin mukaan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja kyseisen lain 8 luvussa tarkoitettua liikkuvuusavustusta ei saa ulosmitata. Työttömyysturvalain 11 luvun 15 §:n 1 momentti vastaa peruspäivärahan osalta aiemmin työttömyysturvalain (602/1984) 45 §:n 4 momentissa (226/1987) säädettyä ja työmarkkinatuen osalta työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) 37 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainitun lainkohdan perustelujen mukaan työmarkkinatuki on tarkoitettu henkilölle työvoimapoliittisten toimenpiteiden aikaiseksi vähimmäistoimeentulon turvaavaksi etuudeksi, joten on perusteltua kieltää sen ulosmittaaminen (HE 235/1993 vp s. 28).

Työttömyysturvalain 7 luvun 1 §:n mukaan työmarkkinatukeen on oikeus työttömällä: 1) joka ei täytä työssäoloehtoa; tai 2) jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt 6 luvun 7 tai 9 §:ssä säädetyn enimmäisajan täyttymisen vuoksi; ja 3) joka on taloudellisen tuen tarpeessa (tarveharkinta). Saman luvun 4 §:n 1 momentin mukaan täysimääräinen työmarkkinatuki on 6 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun peruspäivärahan suuruinen ja työmarkkinatuen korotusosa 6 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun peruspäivärahan korotusosan suuruinen.

$100

$101

Työttömyysturvalain 7 luvun 8 §:n mukaan työmarkkinatuki myönnetään ilman tarveharkintaa siltä ajalta, jona henkilö osallistuu työllistymistä edistäviin palveluihin sekä myös sellaiselle 55 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on työttömäksi joutuessaan täyttänyt työssäoloehdon. Tarveharkinnattoman työmarkkinatuen maksamisella pyritään tukemaan työnhakijan aktiivisuutta osallistua työllistymisvalmiuksiaan edistäviin toimenpiteisiin sekä turvaamaan työttömyysaikaista toimeentuloa muun muassa työnhakijan ikään liittyvissä erityistilanteissa (HE 115/2002 vp s. 78). Siten myös silloin kun työmarkkinatuki myönnetään ilman tarveharkintaa, sillä voidaan katsoa olevan piirteitä, jotka puoltaisivat sen katsomista pikemmin määrättyyn tarkoitukseen maksettavaksi avustukseksi kuin palkan sijasta maksettavaksi etuudeksi.

$102

$103

Edellä todetusti työmarkkinatuki on tulopohjaan luettavan työttömän peruspäivärahan tavoin tarkoitettu turvaamaan työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana. Työmarkkinatuki vastaa lähtökohtaisesti määrältään työttömän peruspäivärahaa. Työmarkkinatuen ei voida katsoa olevan vastaavalla tavalla määrätarkoitukseen myönnetty etuus kuin toimeentulotuki. Ulosottokaaren 4 luvun 48 ja 49 §:n säännösten voidaan katsoa turvaavan työttömälle velalliselle välttämättömän toimeentulon myös siinä tapauksessa, että työmarkkinatuki lasketaan tulopohjaan. Erityisesti mainitut seikat huomioon ottaen hovioikeus päätyy kaiken edellä todetun perusteella katsomaan, että työmarkkinatukea on pidettävä sellaisena ulosottokaaren 4 luvun 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna palkan sijasta maksettavana toimeentuloetuutena, joka kuuluu kyseisessä lainkohdassa tarkoitettuun tulopohjaan. Käräjäoikeuden päätöslauselman muuttamiseen ei siten ole ilmennyt aihetta.

Käräjäoikeuden päätöslauselmaa ei muuteta.

A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylätään.

Hovioikeudenneuvos Matti Kolehmainen

Hovioikeudenneuvos Jussi Virtanen, joka esitteli asian

Hovioikeudenneuvos Minnimari Saari

Lainvoimainen

Lyhennelmä käräjäoikeuden päätöksestä

Valittaja

Asia

Vireille

Valituksenalainen ulosottopäätös

Valittajan valitus

Kihlakunnanvoudin lausunto

Valittajan lausuma

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Päätöslauselma

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Kuultava

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

Vastaus

Hovioikeuden ratkaisu

Sovellettavat ulosottokaaren säännökset ja niiden tulkinta

Onko työmarkkinatuki luonteelta tulopohjassa huomioon otettava vai kokonaan ulosmittauksen

ulkopuolelle jätettävä etuus

Lainvoimaisuustiedot: