Vaasan HO 13.2.2018 68 – Avoin tietopyyntö

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta antaa tietoa hovioikeudessa mahdollisesti käsitellyistä asioista ilman muita yksilöintitietoja ja siten muita hakukriteerejä kuin pyynnön kohteena olevien luonnollisten henkilöiden nimet.

Tietopyyntö koskien Vaasan hovioikeuden ratkaisuja

A

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Pyyntö

A on hovioikeuteen saapuneessa kirjelmässään tiedustellut, onko Vaasan hovioikeudella vireillä tai ollut vireillä rikos- tai riita-asioita, joissa osapuolena on tai on ollut joku seuraavista henkilöistä:

– B

– C

– D

– yhtiö E

– yhtiö F

– yhtiö G

– yhtiö H:n konkurssipesä

– yhtiö I

– yhtiö J

Selostus asiasta

Hovioikeus on ilmoittanut A:lle hänen pyytämänsä tiedot koskien oikeushenkilöitä sekä vireillä olevien että lainvoimaisesti ratkaistujen asioiden asiakannasta ja luonnollisista henkilöistä tiedot vireillä olevien asioiden asiakannan tiedoista. Luonnollisten henkilöiden osalta hovioikeus on pyytänyt, että A ilmoittaisi tietojen käyttötarkoituksen ja toimittaisi henkilöiden mahdollisen suostumuksen tietopyyntöön. Hovioikeus on ilmoittanut muussa tapauksessa kieltäytyvänsä tietojen antamisesta enemmälti sekä tiedustellut, haluaako A tässä tapauksessa pyyntöönsä perustellun ratkaisun valitusosituksineen.

A on vastannut, että hänen tietopyyntönsä perustuu oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 7 §:ään ja että tietojen käyttötarkoituksella tai mainittujen henkilöiden suostumuksella ei pitäisi olla merkitystä tietopyynnön kannalta. A on pyytänyt yksityiskohtaisen ja perustelun päätöksen sekä valitusosoituksen antamista.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta. Saman lain 4 §:n mukaan tuomioistuimen diaariin merkityt tiedot ovat julkisia.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (jäljempänä julkisuuslaki) 3 §:n mukaan kyseisessä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.

Julkisuuslain 13 §:n mukaan pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemistojen avulla avustettava yksilöimään asiakirja, josta hän haluaa tiedon. Tiedon pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, ellei tämä ole tarpeen viranomaiselle säädetyn harkintavallan käyttämiseksi tai sen selvittämiseksi, onko pyytäjällä oikeus saada tieto asiakirjan sisällöstä. Pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää.

Saman lain 16 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja.

Saman lain 21 §:n 1 momentin mukaan viranomainen voi pyynnöstä tuottaa ja luovuttaa eri käyttötarkoituksia varten automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpitämäänsä yhteen tai useampaan tietojärjestelmään talletetuista merkeistä muodostetun tietoaineiston, jos tietoaineiston luovuttaminen ei sen muodostamisessa käytettyjen hakuperusteiden, tietojen määrän tai laadun taikka tietoaineiston käyttötarkoituksen vuoksi ole vastoin sitä, mitä asiakirjan salassapidosta ja henkilötietojen suojasta säädetään.

Henkilötietolain 1 §:n mukaan kyseisen lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista.

Saman lain 2 §:n 2 momentin mukaan kyseistä lakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn. Myös muuhun henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan kyseistä lakia silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa. Säännöksen 3 momentin mukaan kyseinen laki ei koske henkilötietojen käsittelyä, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa.

Saman lain 3 §:n 2 kohdan mukaan tässä laissa tarkoitetaan henkilötietojen käsittelyllä henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä.

Saman lain 8 §:n 1 momentin mukaan henkilötietoja saa käsitellä ainoastaan rekisteröidyn yksiselitteisesti antamalla suostumuksella (1 kohta) tai jos säännöksessä mainitut muut edellytykset (kohdat 2-9) täyttyvät.

Saman lain 11 §:n mukaan arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan mm. rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta.

Saman lain 12 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan mitä 11 §:ssä säädetään, ei estä tietojen käsittelyä, johon rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa. Momentin 4 kohdan mukaan mitä 11 §:ssä säädetään, ei estä tietojen käsittelyä, joka on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi, puolustamiseksi tai ratkaisemiseksi.

Eduskunnan oikeusasiamies on päätöksillään EOAK/1473/2016 ja EOAK/1532/2016 muun muassa kiinnittänyt tuomioistuinten huomiota siihen, että diaariin tai vastaavien järjestelmien käyttö tiedon pyytäjää avustavassa tarkoituksessa asiakirjan yksilöimiseksi kuuluu nimenomaisesti julkisuuslain 13 §:n 1 momentin piiriin eikä tarkoita sellaista henkilötietojen käsittelyä, jolta voidaan edellyttää julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaisia perusteita. Luonnolliselta henkilöltä saa vaatia julkisuuslain 16 §:n 3 momentin luovutusedellytyksiä ilmoitettavaksi vain silloin, jos yksittäistapauksellisen arvioinnin perusteella on aihetta epäillä, että kysymys on muusta kuin yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiin tehdystä tietopyynnöstä.

Johtopäätökset

A:n tietopyyntö ei ole koskenut tiedon saamista mistään yksilöidystä hovioikeuden antamasta ratkaisusta, vaan kysymyksessä on niin sanottu avoin tietopyyntö eli pyyntö saada tietoja hovioikeudessa mahdollisesti käsitellyistä asioista ilman muita yksilöintietoja ja siten muita hakukriteereitä kuin pyynnön kohteena olevien luonnollisten henkilöiden nimet. Koska A ei ole ilmoittanut lähempiä tietoja mahdollisista kyselyn perusteena olevista oikeudenkäyntiasioista, hovioikeus ei ole katsonut vastaavissa asioissa noudatetun käytännön mukaan olevan perustetta ryhtyä avustamaan häntä tietojen haussa diaarijärjestelmän hakutoimintojen avulla.

Koska A on kirjelmässään tiedustellut, onko hovioikeus ylipäänsä antanut tietopyynnön kohteena olevia henkilöitä koskevia ratkaisuja, on katsottava, että tietopyyntö kohdistuu ensisijaisesti hovioikeuden diaariin ja vasta toissijaisesti, ensimmäiseen tietopyyntöön annettavasta vastauksesta riippuen, hovioikeuden hallussa mahdollisesti olevaan asiakirjaan.

Tuomioistuimen diaari on henkilötietolaissa tarkoitettu henkilörekisteri siltä osin kuin siihen sisältyy tietoja luonnollisista henkilöistä. Tietojen hakeminen ja luovuttaminen hovioikeuden diaarista kyseisenkaltaisen avoimen tietopyynnön perusteella on henkilötietolain mukaista henkilötietojen käsittelyä, jota on edellä selostetuin tavoin rajoitettu yksityisyyden suojaamiseksi. Sen vuoksi A:n pyytämien tietojen hakemista ja luovuttamista ei voida ratkaista yksinomaan arvioimalla, ovatko diaarin tiedot julkisia esimerkiksi julkisuuslain tai oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain perusteella, vaan myös henkilötietolain säännökset tulee ottaa huomioon, mikä on todettu myös oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain esitöissä (HE 13/2006 vp s. 31). Tämä turvaa sen, että tietopyynnön kohteena olevien luonnollisten henkilöiden perustuslain 10 §:n 1 momentin mukainen yksityiselämän ja henkilötietojen suoja otetaan asianmukaisesti huomioon.

Perustuslaissa on turvattu perusoikeutena yhtäältä viranomaisten toiminnan julkisuus ja toisaalta jokaisen yksityiselämä. Harkittaessa tietojen luovuttamista hovioikeuden diaarista nyt kysymyksessä olevan pyynnön perusteella on punnittava näitä kahta perusoikeutta keskenään. Yksityiselämän suoja suhteessa julkisuuteen korostuu erityisesti henkilötietojen ollessa arkaluonteisia. Tällaisia tietoja ovat A:n esittämän tietopyynnön osalta esimerkiksi tiedot, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta. Tiedot saattavat myös sisältää sellaisia tietoja, jotka kuuluvat luottotietolain 17 §:n soveltamisalan piiriin.

Arkaluonteisten tietojen käsittelystä on säännöksiä myös muissa laeissa. Rikosrekisterilain 3 §:n mukaan rikosrekisteriin merkityt tiedot ovat salassa pidettäviä, niitä saa pitää rekisterissä vain määräajan sekä luovuttaa vain laissa säädetyillä erittäin rajoitetuilla edellytyksillä. Turvallisuusselvityslaissa on puolestaan asetettu tiukat edellytykset (mm. selvityksen kohteen suostumus) henkilöturvallisuusselvityksen suorittamiselle.

$ce

$cf

$d0

Hovioikeudella ei ole henkilötietolain mukaista perustetta antaa A:lle hänen pyytämiään tietoja ja näin ollen tietopyyntö koskien luonnollisten henkilöiden tietoja päättyneiden asioiden osalta ei ole edellytyksiä hyväksyä.

Hovioikeus on käsitellyt asian oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 28 §:n mukaisena lainkäyttöasiana, koska kysymys on tietojen antamisesta sanotun lain 4 §:n mukaisesta tuomioistuimen diaarista.

Päätöslauselma

Tietopyyntö hylätään. Pyydettyjä tietoja ei luovuteta.

Asian on ratkaissut presidentti Tapani Vasama. Esittelijänä on ollut ma. kansliapäällikkö Sandra Wallin.

Lainvoimainen.

Asia

Hakija

Sovellettavat säännökset