KHO:2025:88 – Barnskydd

Ärendet gällde särskilt frågan huruvida barnet i samband med omhändertagandet hade kunnat placeras i sina föräldrars vård och fostran.

I 49 § 3 mom. i barnskyddslagen föreskrivs om i vilka situationer ett omhändertaget barn tillfälligt för högst sex månader kan placeras i sitt hem. Bestämmelsen är avsedd att tillämpas när det i anslutning till omhändertagandet finns särskilda skäl för en placering i hemmet. I allmänhet är detta möjligt endast när barnets återgång till hemmet förbereds efter en placering utom hemmet. I anslutning till omhändertagandet kan det finnas särskilda skäl för en placering i hemmet undantagsvis till exempel i en situation då barnet omhändertas uteslutande för att säkra nödvändig sjukvård.

Förvaltningsdomstolen hade konstaterat att förutsättningarna för omhändertagande uppfylldes med skäl som hänförde sig till barnets allmänna uppväxtförhållanden hos sina föräldrar. Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att det inte i ärendet fanns sådana skäl i anslutning till omhändertagandet att barnets placering i sitt hem med hänsyn till barnets bästa hade kunnat anses motiverat.

Förvaltningsdomstolens beslut ändrades till den delen barnet hade placerats hos sina föräldrar. Barnet placerades i vård utom hemmet på den plats för vård utom hemmet som tjänsteinnehavaren hade framfört i sin ansökan.

Barnskyddslagen 4 §, 40 §, 49 § 3 mom. och 50 §

Se och jmfr. HFD 2021:44 och HFD 27.2.2020 liggarnummer 859 (kort referat)

Ärendet har avgjorts av justitieråden Outi Suviranta, Tuomas Kuokkanen, Monica Gullans, Robert Utter och Emil Waris. Föredragande Johanna Haapala-Mrena.

Asiassa oli erityisesti kysymys siitä, oliko lapsi voitu huostaanoton yhteydessä sijoittaa vanhempiensa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi.

Lastensuojelulain 49 §:n 3 momentissa säädetään, missä tilanteissa huostaanotettu lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi kotiin. Säännös on tarkoitettu sovellettavaksi, kun kotiin sijoittamiselle on huostaanottoon liittyvä erityinen peruste. Yleensä se on mahdollista vain silloin, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen. Huostaanoton yhteydessä kotiin sijoittamiselle voi olla huostaanottoon liittyvä erityinen peruste poikkeuksellisesti, esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi otetaan huostaan yksinomaan välttämättömän sairaanhoidon turvaamiseksi.

Hallinto-oikeus oli todennut huostaanoton edellytysten täyttyvän perusteilla, jotka liittyivät lapsen yleisiin kasvuolosuhteisiin vanhempien luona. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiassa ei ollut ilmennyt sellaista huostaanottoon liittyvää syytä, että lapsen sijoittamista kotiin olisi voitu pitää lapsen edun kannalta perusteltuna.

Hallinto-oikeuden päätöstä muutettiin siltä osin kuin lapsi oli määrätty sijoitettavaksi vanhempiensa luokse. Lapsi sijoitettiin sijaishuoltoon viranhaltijan hakemuksessa esitettyyn sijaishuoltopaikkaan.

Lastensuojelulaki 4 §, 40 §, 49 § 3 momentti ja 50 §

Ks. ja vrt. KHO 2021:44 sekä KHO 27.2.2020 taltionumero 859 (lyhyt ratkaisuseloste)

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 15.8.2025 nro 1092/2025

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan siltä osin kuin A on sijoitettu lastensuojelulain 49 §:n 3 momentin nojalla vanhempiensa luokse väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi. A sijoitetaan sijaishuoltoon Y:ssä sijaitsevaan X-yksikköön.

Asian tausta

(1)

on hakemuksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että B:n ja C:n lapsi, vuonna 2016 syntynyt A otetaan hyvinvointialueen huostaan ja sijoitetaan sijaishuoltoon X-yksikköön Y:hyn.

(2)

on järjestettyään suullisen käsittelyn päättänyt, että A otetaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen huostaan. Hallinto-oikeus on hakemuksesta poiketen määrännyt, että A sijoitetaan lastensuojelulain 49 §:n 3 momentin nojalla vanhempiensa luokse väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(3)

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan siten, että A sijoitetaan sijaishuoltoon hakemuksen mukaisesti kodin ulkopuolelle.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

(4) Hallinto-oikeuden johtopäätökset lapsen huostaanotosta ovat oikeita. Sen sijaan siltä osin kuin lapsi on määrätty sijoitettavaksi huostaanotettuna vanhempiensa luokse, hallinto-oikeuden päätös on virheellinen.

(5) Hallinto-oikeus on arvioinut, että aikuisten väliset riidat sekä fyysisen ja henkisen väkivallan uhka aiheuttavat edelleen turvattomuutta lasten kasvuympäristöön. Vaikka vanhempien keskinäinen tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan, kyseessä ei hallinto-oikeuden mukaan kuitenkaan ole vielä sellainen pitkäaikainen muutos, jonka perusteella vanhempien voitaisiin katsoa pystyvän tarjoamaan turvallisen ja lapsen tasapainoista kehitystä turvaavan kasvuympäristön.

(6) Tähän nähden hallinto-oikeuden päätös lapsen sijoittamisesta vanhempiensa luokse on kestämätön. Lasta voidaan lähteä suunnitellusti kotiuttamaan sijaishuollosta vasta, kun kodin olosuhteet ovat pysyvästi ja riittävän pitkäaikaisesti muuttuneet siten, etteivät ne enää uhkaa vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä.

(7) Tässä vaiheessa kodin olosuhteet eivät ole muuttuneet vielä riittävästi edes lasten kotilomien järjestämiseksi. Lasten kotiuttaminen yhtäkkisesti huostaanotettuina vanhempien luokse ei ole lasten edun mukaista. Ennen niin sanottua koekotiutusta lasten on tarkoitus ensin viettää vanhempiensa luona asteittain piteneviä kotilomia.

(8) Mikäli hallinto-oikeus on arvioinut, ettei riittävää selvitystä sijaishuollon järjestämistavasta tai paikasta ole esitetty, sen olisi tullut pyytää viranomaiselta lisäselvitystä. Lasta ei olisi huostaanoton edellytysten täyttyessä tullut sijoittaa vanhempiensa luokse sen vuoksi, että sijaishuoltopaikan on arvioitu olevan lapselle jossain määrin sopimaton tai liian kaukana vanhemmista.

(9) Hallinto-oikeuden ratkaisu on ristiriitainen myös siltä osin kuin siinä on todettu, etteivät avohuollon tukitoimet ole sopivia tai mahdollisia, mutta kuitenkin katsottu, että vanhempien voidaan arvioida kykenevän vastaamaan riittävien tukitoimien avulla lapsen tarpeisiin kotona. Koekotiutuksen aikana lastensuojeluviranomaisten käytettävissä ovat samat lastensuojelulain 7 luvussa tarkoitetut tukitoimet kuin avohuollon asiakkuudenkin aikana. On siten ilmeistä, että jos avohuollon tukitoimien on katsottu olevan sopimattomia tai mahdottomia saamaan aikaan muutosta kodin olosuhteisiin tai turvaamaan lapsen etua kotona, samoilla tukitoimilla ei voida turvata lapsen kotona olemista myöskään siinä tilanteessa, että lapsi on sijoitettu sinne huostaanotettuna.

(10) Sisarusten sijoittamista samaan sijaishuoltopaikkaan on pidetty tärkeänä. Lapsille on kiireellisen sijoituksen alettua etsitty perhekotia laitoksen sijaan. Perhekodit ovat kuitenkin ilmoittaneet, etteivät ne pysty perheen runsaiden haasteiden vuoksi ottamaan lapsia tai ettei niillä ole riittävää osaamista tai tilaa. Perhehoitoa ei ole pidetty riittävän turvallisena isän uhkaavan käytöksen takia.

(11) Lapsilla on tuen tarpeita, joiden vuoksi he tarvitsevat kokeneen ja moniammatillisen yksikön tuen. Koska ammatillista perhekotia ei ollut käytettävissä, ainoana lasten edun mukaisena sijaishuollon järjestämistapana pidettiin laitoshuoltoa. X on kodinomainen lastensuojelulaitos, jossa ilmapiiri on lämmin ja kannustava. Vanhempiin on oltu yhteydessä viikoittain ja aina tarvittaessa. Sijaishuoltopaikan valinnassa on huomioitu myös vanhempien ja lasten välinen yhteydenpito siten, että tapaamisille on mahdollista päästä julkisilla kulkuneuvoilla.

(12)

on antanut selityksen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa:

(13) Äidin alisteinen asema ja sen vaikutus lapsiin on ollut lastensuojelun huolenaihe ja huostaanoton peruste. Vanhempien välisessä suhteessa on kuitenkin tapahtunut suuri muutos äidin palattua perhekuntoutuksesta heinäkuussa 2024 takaisin miehensä luokse. Isän kanssa on työstetty lähes puolentoista vuoden ajan hänen virheellisiä käyttäytymismallejaan, ja tämä työskentely on tuottanut tulosta.

(14) Vanhemmat ovat osallistuneet heinäkuusta 2024 lukien tehostetun perhetyön yksilö- ja yhteistapaamisiin. Työskentely on ollut intensiivistä. Muutos on ollut niin merkittävä, että perhetyön jatkosuositus on ollut mahdollistaa lasten turvallinen ja ikätasoinen kasvu ja kehitys kotona vanhempien luona.

(16) Äiti on valmis kaikkiin tukitoimiin, joita lastensuojelu lasten kotiutuessa edellyttää. Vanhemmat ovat valmiita myös laitosperhekuntoutukseen.

(17) Vanhempien antamaa hoivaa ja läheisyyttä ei voi korvata. Tapaamiskirjauksista käy ilmi, että lapset iloitsevat vanhempiensa seurassa ja että perheessä on toimiva vuorovaikutus. Vanhemmat osallistuvat lastensa tekemisiin ja heidän välinsä ovat läheiset. Isällä on hyvä suhde lapsiinsa, ja hän on viettänyt aikaa kaikkien lastensa kanssa.

(18) Vanhemmat ovat ottaneet opiksi, eivätkä virheet tule toistumaan. Lapset käyvät koulussa ja heidän hygieniastaan pidetään huolta. Huostaanottoprosessi on ollut vanhemmille raskasta aikaa. Silti he ovat pysyneet toimintakykyisinä ja laittaneet lapsilleen valmiiksi lasten tarpeita vastaavan kodin.

(19)

on antanut selityksen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja todettu muun ohella seuraavaa:

(20) Hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan kodin olosuhteet ovat edenneet oikeaan suuntaan ja niihin on pystytty vaikuttamaan avohuollon tukitoimilla. Perhetyön lausunnon perusteella voidaan päätyä vain siihen, että avohuollon tukitoimet ovat sopivia, mahdollisia ja riittäviä. Vanhemmat ovat tehneet merkittäviä muutoksia vanhemmuuteensa, ja tehostetun perhetyön työskentelyllä on saavutettu keskeisiltä osin asetetut muutostavoitteet. Perhetyön arvion mukaan lasten turvallinen ja ikätasoinen kasvu sekä kehitys on mahdollista toteuttaa tuetusti kotona.

(21) Perhetyön työntekijät ovat työskennelleet tiiviisti perheen kanssa, ja heillä on paras näkemys perheen tilanteesta, mutta heidän näkemyksensä on ohitettu. Viranomaisen mukaan muutos ei ole voinut tapahtua muutamassa kuukaudessa. Perhe on kuitenkin osallistunut perhetyön yksilö- ja yhteistapaamisiin heinäkuusta 2024 lukien eli päätöksen antamisen aikoihin perhetyötä eri muodoissa ja eri henkilöiden kesken oli tehty jo yli vuoden ajan. Tätä työtä olisi voitu jatkaa turvallisesti myös perhekuntoutuksessa, mihin ainakin isä on antanut suostumuksensa.

(22)

on välipäätöksellään 5.9.2025 määrännyt A:n olinpaikaksi asian tuomioistuinkäsittelyn ajaksi X-yksikön Y:ssä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(23) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on viranomaisen valituksesta ratkaistavana, onko hallinto-oikeus voinut määrätä, että A sijoitetaan vanhempiensa luokse. Asiassa on erityisesti kysymys siitä, onko lapsi voitu huostaanoton yhteydessä sijoittaa vanhempiensa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi lastensuojelulain 49 §:n 3 momentin nojalla.

(24) Lastensuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan muun ohella huostaan otetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Saman pykälän 3 momentin mukaan lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi silloin, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen tai kun se on lapsen edun kannalta muusta syystä perusteltua.

(25) Lastensuojelulain 50 §:n mukaan sijaishuoltopaikan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin ja lapsen tarpeisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla.

(26) Lastensuojelulain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 252/2006 vp, s. 176 — 177) on todettu lastensuojelulain 49 §:n 3 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella, että koska sijaishuollon olennainen piirre on lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle, voi säännöksen tarkoittama sijoitus vanhempien hoidettavaksi ja kasvatettavaksi tapahtua vain väliaikaisesti. Lapsen sijoittamiselle kotiinsa täytyy siten olla olemassa jokin kysymyksessä olevaan huostaanottoon liittyvä erityinen peruste.

(27) Sijoitus kotiin voitaisiin tehdä ensinnäkin silloin, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen. Viimeistään säännöksessä mainitun kuuden kuukauden kuluttua tulisi ratkaista, voidaanko huostaanotto lopettaa vai onko lapsen sijaishuoltoa syytä jatkaa. Huostaanotettu lapsi voitaisiin sijoittaa kotiin myös silloin, kun se on lapsen edun kannalta muusta syystä perusteltua. Mainittu muu syy voi koskea esimerkiksi tilanteita, joissa huostaanoton perusteena ovat olleet poikkeuksellisesti sellaiset seikat, esimerkiksi lapselle välttämättömän sairaanhoidon turvaaminen, että lapsi voidaan niistä huolimatta turvallisesti sijoittaa kotiin.

(28) Edellä mainittuun hallituksen esitykseen sisältyvien lastensuojelulain 50 §:n yksityiskohtaisten perustelujen (HE 252/2006 vp, s. 177) mukaan säännöksen tarkoituksena on turvata huostaanotetulle lapselle hänen tarpeittensa mukaisen sijaishuollon järjestäminen. Sijaishuoltopaikan valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota muun ohella huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseen; sijaishuoltopaikan on vastattava niihin ongelmiin ja lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeisiin, jotka ovat olleet huostaanoton perusteinakin. Sijaishuoltopaikasta päätettäessä on päätöksenteon perustuttava aina lapsen etuun. Sijaishuoltopaikan valinnassa ja punnittaessa eri sijaishuoltovaihtoehtoja tulisi siten ottaa huomioon se, millä perusteilla huostaanotto on tehty ja mitkä ovat huostaanoton tarpeesta johtuvat lapsen fyysiset, psyykkiset, emotionaaliset ja sosiaaliset tuen tarpeet.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(29) Hallinto-oikeus on hyväksynyt Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun vastuuyksikköpäällikön huostaanottohakemuksen siltä osin kuin kyse on ollut A:n ottamisesta hyvinvointialueen huostaan. Hallinto-oikeus on hakemuksesta poiketen määrännyt, että A sijoitetaan lastensuojelulain 49 §:n 3 momentin nojalla vanhempiensa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi.

(30) Hallinto-oikeus on katsonut, että A:n kasvuolosuhteet vanhempien luona uhkaavat vakavasti vaarantaa hänen terveyttään ja kehitystään. Kodin olosuhteet ovat olleet pitkään epävakaat ja lapsen perushuolenpidossa on ollut puutteita. Aikuisten väliset riidat sekä fyysisen ja henkisen väkivallan uhka aiheuttavat turvattomuutta lapsen kasvuympäristöön. Avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia. Hallinto-oikeus on arvioinut vanhempien keskinäisen tilanteen kehittyneen parempaan suuntaan. Kysymys ei hallinto-oikeuden arvion mukaan ole vielä ollut sellaisesta pitkäaikaisesta muutoksesta, jonka perusteella vanhempien voitaisiin katsoa pystyvän tarjoamaan turvallisen ja lapsen tasapainoista kehitystä turvaavan kasvuympäristön.

(31) Hallinto-oikeus on katsonut, ettei lastensuojeluviranomaisen esittämää sijaishuoltopaikkaa kaukana vanhemmista voida pitää lapsen edun mukaisena ratkaisuna. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, miten laitosmuotoinen sijaishuoltopaikka tukee lapsen tarpeita, eikä siitä, että sijaishuoltoa ei voitaisi järjestää perhehoidossa. Hallinto-oikeus on todennut, että lapsen sijoittaminen kotiin on yleensä mahdollista vain silloin, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen. Hallinto-oikeus on arvioinut vanhempien kykenevän vastaamaan riittävien tukitoimien avulla lapsen tarpeisiin. Tätä arviota on perusteltu vanhempien sitoutumisella perhetyön muutostyöskentelyyn ja heidän edistymisellään siinä. Hallinto-oikeus on katsonut, että tässä tilanteessa huostaanotto ja riittävillä tukitoimilla tuettu väliaikainen sijoittaminen vanhempien hoidettavaksi ja kasvatettavaksi on lapsen edun mukainen ratkaisu ja edellytykset sille ovat olemassa.

(32) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että lapsen sijoittaminen kotiin on poikkeuksellista huostaanotosta päätettäessä. Lastensuojelulain 40 §:ssä edellytetään, että jos huostaanoton edellytykset täyttyvät, lapsi on otettava hyvinvointialueen huostaan ja hänelle on järjestettävä sijaishuolto. Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.

(33) Lastensuojelulain 49 §:n 3 momentissa säädetään, missä tilanteissa huostaanotettu lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi. Säännös on tarkoitettu sovellettavaksi, kun kotiin sijoittamiselle on huostaanottoon liittyvä erityinen peruste. Lapsen sijoittaminen huostaanotettuna kotiin on tiettyihin tilanteisiin rajoittuva erityinen järjestely. Se on yleensä mahdollista vain silloin, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen. Lapsen sijoittaminen kotiin huostaanoton yhteydessä voi olla lapsen edun kannalta perusteltua poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten lain esitöissä mainitussa tilanteessa, jossa lapsi otetaan huostaan yksinomaan välttämättömän sairaanhoidon turvaamiseksi.

(34) Esillä olevassa asiassa hallinto-oikeus on todennut huostaanoton edellytysten täyttyvän. Huostaanoton perusteet ovat edeltä ilmenevällä tavalla liittyneet yleisiin kasvuolosuhteisiin vanhempien luona. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt sellaista huostaanottoon liittyvää syytä, että lapsen sijoittamista kotiin voitaisiin pitää lapsen edun kannalta perusteltuna. Hallinto-oikeuden arvioitua, että esitettyä sijaishuoltopaikkaa ei sen kaukaisen sijainnin takia voitu pitää lapsen edun mukaisena eikä asiassa ollut esitetty sen kaipaamia perusteita laitosmuotoisen sijaishuollon tarpeelle, hallinto-oikeuden olisi tarvittaessa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 37 §:n mukaisen asian selvittämistä koskevan velvollisuutensa perusteella tullut osoittaa hakija täydentämään tai muuttamaan huostaanottohakemusta sijaishuoltopaikan osalta.

(35) Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun vastuuyksikköpäällikkö on esittänyt, että A sijoitetaan sijaishuoltoon X-yksikköön, jossa hän on ollut sisaruksen kanssa sijoitettuna 4.7.2024 lähtien. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella perhehoito ei tule kysymykseen. Esitetyssä sijaishuoltopaikassa A:lle voidaan tarjota turvalliset ja vakaat sekä hänen hyvinvointiaan ja kehitystään tukevat kasvuolosuhteet. Sijaishuoltopaikassa voidaan tukea lapsen läheisten ihmissuhteiden ylläpitämistä ja yhteydenpitoa vanhempiin ja muihin läheisiin. Korkein hallinto-oikeus arvioi, että X-yksikkö vastaa lastensuojelulain 50 §:ssä edellytetyllä tavalla lapsen tarpeisiin ja on hänen etunsa mukainen sijaishuoltopaikka.

(36) Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeuden päätöstä on muutettava siltä osin kuin A on määrätty sijoitettavaksi vanhempiensa luokse väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi. A on sijoitettava Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun vastuuyksikköpäällikön hakemuksen mukaisesti sijaishuoltoon X-yksikköön.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Tuomas Kuokkanen, Monica Gullans, Robert Utter ja Emil Waris. Asian esittelijä Johanna Haapala-Mrena.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun vastuuyksikköpäällikkö

Hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jani Taskila ja Heidi Tampio sekä asiantuntijajäsen Anna Kylmäluoma. Esittelijä Heidi Ronkainen.

B

C

Korkein hallinto-oikeus