Helsingin HO 28.9.2021 1276 – Yksipuolinen tuomio

Käräjäoikeus oli vastaajien vaatimuksesta antanut yksipuolisen tuomion kantajia vastaan näiden laiminlyötyä vastata käräjäoikeuden lausumapyyntöön. Kysymys siitä, oliko takaisinsaantihakemuksessa vastattu riittävästi lausumapyynnössä esitettyihin kysymyksiin oikeudenkäynnin jatkamiseksi.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 28.9.2021 Nro 1276

Ratkaisu, johon haettu muutosta

Helsingin käräjäoikeus 15.3.2021 nro 13109

Asian käsittely hovioikeudessa

Hovioikeuden ratkaisu

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Käräjäoikeuden tulee jatkaa pääasian käsittelyä hovioikeuden päätöksen saatua lainvoiman tai asianosaisten suostumuksella sitä ennenkin.

Käräjäoikeuden on lausuttava myös hovioikeuskäsittelystä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeudenneuvos Jaakko Rautio

Hovioikeudenneuvos Miikka Kärki

Asessori Emma Hakala-Manninen

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.

Hovioikeus on 4.5.2021 myöntänyt jatkokäsittelyluvan A:lle ja B:lle.

Valitus

A ja B ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja että takaisinsaantihakemus hylätään sekä että käräjäoikeuden antama yksipuolinen tuomio 20/33701 jätetään pysyväksi. Edelleen A ja B (jatkossa vastaajat) ovat vaatineet, että C ja D velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa 18.531,92 euroa korkoineen.

C:n ja D:n takaisinsaantihakemus oli ollut puutteellinen eikä sitä ollut täydennetty määräajassa, joten se tulee jättää tutkimatta. Käräjäoikeuden esittämiin kysymyksiin oli vastattu liian myöhään. Inhimillinen menettelyvirhe ei ollut laissa säädetty peruste tutkia takaisinsaantihakemusta sen puutteellisuudesta huolimatta.

Vastaus

C ja D ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että ensisijaisesti valitus hylätään tai toissijaisesti asia palautetaan käräjäoikeuteen käsiteltäväksi siten, että yksipuolinen tuomio kumotaan. Edelleen C ja D (jatkossa kantajat) ovat vaatineet, että A ja B velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa 15.302,86 euroa korkoineen.

C:n ja D:n asiamies oli tehnyt takaisinsaantihakemuksen. Myös heidän uusi asiamiehensä oli tehnyt takaisinsaantihakemuksen, joka on arvioitava ensimmäisen asiamiehen tekemän takaisinsaantihakemuksen täydennyksenä. Myös tässä takaisinsaantihakemuksessa oli itsenäisesti vastattu määräajassa käräjäoikeuden kysymyksiin.

Perustelut

Asian vaiheista käräjäoikeudessa

Käräjäoikeus oli 10.6.2020 vastaajien vaatimuksesta antanut kantajia vastaan yksipuolisen tuomion, koska nämä eivät olleet toimittaneet käräjäoikeuden 15.5.2020 pyytämää lausumaa. Yksipuolinen tuomio oli annettu kantajille todisteellisesti tiedoksi 9.7.2020.

Kantajien ensimmäinen asiamies oli toimittanut takaisinsaantihakemuksen 1.7.2020 käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus oli 3.7.2020 kehottanut täydentämään takaisinsaantihakemusta viimeistään 7.8.2020. Asiamies ei ollut noudattanut kehotusta.

Saatuaan yksipuolisen tuomion tiedoksi kantajat olivat vaihtaneet asiamiestä, joka myös oli toimittanut käräjäoikeuteen takaisinsaantihakemukseksi nimetyn asiakirjan 6.8.2020.

Arvioinnin lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

Hovioikeus toteaa, että takaisinsaantihakemuksen voi tehdä jo ennen yksipuolisen tuomion todisteellista tiedoksisaantia (KKO 1979 II 1 ja KKO 1981 II 103). Näin ollen hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että takaisinsaantia oli haettu 1.7.2020.

Hovioikeus lisäksi toteaa, että toiseksi takaisinsaantihakemukseksi nimetty asiakirja 6.8.2020 oli tehty oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa eli 30 päivän kuluessa yksipuolisen tuomion tiedoksisaannista sekä käräjäoikeuden takaisinsaantihakemuksen 1.7.2020 täydentämiseksi varaaman ajan kuluessa. Hovioikeus katsoo, että asiakirja 6.8.2020 voidaan ottaa huomioon takaisinsaantihakemuksen täydennyksenä ja siinä esitetyt seikat osana muutoksenhakuaineistoa.

Asiassa on kysymys siitä, onko takaisinsaantihakemus sen täydennyskin huomioon ottaen siinä määrin puutteellinen, että takaisinsaantihakemus tulisi jättää tutkimatta.

Oikeusohjeista

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 2 momentin mukaan jos yksipuolinen tuomio on annettu sen vuoksi, että asianosainen ei ole antanut kirjallista lausumaa, jossa ilmenee hänen kantansa pyynnössä esitettyihin kysymyksiin, hänen kantansa on ilmettävä takaisinsaantia koskevasta hakemuksesta. Pykälän 3 momentin mukaan jos hakija ei ole noudattanut, mitä 2 momentissa on säädetty, tuomioistuimen on kehotettava häntä korjaamaan puute määräajassa uhalla, että hakemus muuten jätetään tutkimatta. Hakijalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin hakemus on puutteellinen.

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 2 momentin esitöiden mukaan takaisinsaantihakemuksen tulee olla sisällöltään sellainen, että jos siinä esitetyt näkökohdat olisi esitetty ennen yksipuolisen tuomion antamista, asiassa ei olisi voitu antaa yksipuolista tuomiota, vaan asian käsittelyä olisi tullut jatkaa tai ratkaista asia tuomiolla (HE 15/1990 vp s. 97).

$d9

Käräjäoikeuden lausumapyynnön kysymykset sekä takaisinsaantihakemuksen ja sen täydennyksen vastaukset

Käräjäoikeus on lausumapyynnössään 15.5.2020 tutkimatta jättämisen uhalla kehottanut kantajia vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

1. vastustatteko reklamaatiota koskevan kysymyksen ratkaisemista välituomiolla ja millä perusteella sekä vastustatteko asian ratkaisemista tältä osin kirjallisessa menettelyssä?

2. millä tavalla, milloin, miten ja miltä osin vastaajat olivat reklamoineet?

3. oliko reklamaatio tehty kohtuullisessa ajassa ja olivatko sähköpostiviestit 30.8.2018 ja 30.1.2019 sekä purkuvaatimus 11.1.2020 reklamaatioita?

Takaisinsaantihakemuksessa 1.7.2020 on vastattu kysymyksiin seuraavasti:

1. Kantaja vastustaa asian ratkaisemista välituomiolla sekä kirjallisessa menettelyssä. Asialla on kantajille suuri merkitys ja on tärkeää, että he pääsevät myös henkilökohtaisesti kertomaan oman kantansa asiaan.

2. Pitää paikkaansa, että homeongelmista on reklamoitu lähiviikkojen aikana, kantajat havaitsivat heti muutettuaan asuntoon, että siellä asuminen aiheutti heille terveysongelmia. Myös asunnossa asunut vuokralainen havaitsi samat ongelmat. Asunto oli vuokrattuna vuoteen 2019 asti. Muutettuaan takaisin syksyllä 2019 kantajat havaitsivat terveysongelmia ja olivat yhteydessä Helsingin kaupunkiin, joka teki asunnossa terveystarkastuksen.

3. Kanne on nostettu kahden vuoden kuluessa kaupasta. Kantajat ovat reklamoineet homeongelmista muutaman viikon sisällä kaupasta. Vastaajan väite, ettei virheistä ole reklamoitu ajoissa ei pidä paikkaansa. Kantaja vaatii asiassa suullista kuulemista. Oheiset sähköpostiviestit olivat reklamaatioita. Lisäksi asiassa tulee huomioida, että asuntokauppalain mukainen aika vaatia korvausta virheestä asuntokaupassa, on 2 vuotta.

Takaisinsaantihakemuksen täydennyksen 6.8.2020 mukaan kaupan purkua on vaadittu vastaajille 1.10.2018 lähetyllä sähköpostilla ja kantajat ovat reklamoineet kaupasta suullisesti ja sähköpostitse jo 2018. Lisäksi täydennyksessä olevan kirjallisten todisteiden luettelon mukaan kantajien todisteena K1 on heidän kirjeensä ja sähköpostinsa, todistusteemalla kantaja on reklamoinut asianmukaisesti, ja todisteena K2 on purkuvaatimus, jonka todistusteemana on muun ohella oikea-aikainen reklamaatio. Vielä todisteena K8 on vastapuolen vastineet reklamaatioihin, todistusteemalla vastapuolen väitteiden virheellisyys.

Hovioikeuden arviointi

Hovioikeus katsoo, että takaisinsaantihakemuksen puutteellisuus on arvioitava lähtien siitä, ovatko takaisinsaantihakemuksessa ja sen täydennyksessä esitetyt vastaukset käräjäoikeuden kysymyksiin siinä määrin riittäviä, että asian käsittelyä tulee jatkaa.

Edellä esitetyn mukaisesti vastaajan tulee yksipuolisen tuomion välttämiseksi esittää kiistämiselleen perusteet, joilla tulee olla merkitystä asian lopputuloksen kannalta eli johtaa kanteen hylkäämiseen. Hovioikeus katsoo, että vastaavasti kantajan tulee esittää sellaiset perusteet, jotka saattavat vaikuttaa asian lopputulokseen ja siis johtaa kanteen hyväksymiseen.

Hovioikeus toteaa, että kysymys 1 välituomiosta ja kirjallisesta menettelystä liittyy asian käsittelyjärjestykseen ja -tapaan. Hovioikeus katsoo, ettei näillä seikoilla ole sellaisenaan vaikutusta pääasian lopputulokseen.

Kysymyksen 3 osana oleva tiedustelu kantajien käsityksestä reklamaation tekemisestä kohtuullisessa ajassa koskee viime kädessä oikeuskysymystä. Haastehakemuksen sisältöä koskevassa oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:ssä tai muuallakaan ei edellytetä, että asianosaisen olisi esitettävä tosiseikkojen lisäksi myös oikeudelliset perusteet kanteensa tueksi. Oikeuskysymyksen joka tapauksessa ratkaisee viime kädessä tuomioistuin. Hovioikeus katsoo, ettei kysymykseen vastaamisen laiminlyönti estä asian käsittelyn jatkamista.

Kysymyksissä 2 ja 3 käsitellyt reklamaation tapahtuminen ja ajankohta sekä reklamaation sisältö ovat sitä vastoin kanteen hyväksymisen tai hylkäämisen kannalta merkityksellisiä seikkoja ottaen huomioon asuntokauppalain 6 luvun säännökset virheilmoituksesta.

Takaisinsaantihakemuksessa 1.7.2020 oli sinänsä tulkinnanvaraisesti viitattu reklamaation tapahtumiseen lähiviikkojen aikana tarkoittaen kaiketi kantajien asuntoon muuttamisen jälkeen ja reklamointiin muutaman viikon kuluttua kaupasta. Edelleen hakemuksessa oli lausuttu oheisten sähköpostiviestien olevan reklamaatioita. Tällaisia liitteitä ei kuitenkaan ollut ollut hakemuksen ohessa, eikä kantajien ensimmäinen asiamies ollut niitä myöhemminkään toimittanut käräjäoikeuden täydennyskehotuksessa 3.7.2020 olleesta nimenomaisesta maininnasta huolimatta.

Takaisinsaantihakemuksen täydennyksessä 6.8.2020 oli puolestaan yksiselitteisesti sanottu, että purkua oli vaadittu 1.10.2018 lähetetyllä sähköpostilla. Epätäsmällisemmin oli viitattu suulliseen ja sähköpostitse tapahtuneeseen reklamaatioon vuonna 2018. Vielä täydennyksessä oli nimetty kolme reklamaatioon liittyvää kirjallista todistetta.

Hovioikeus toteaa, ettei sillä ole ollut käytettävissään edellä mainittuja kirjallisia todisteita eikä muutakaan tarkempaa selvitystä reklamaatioista. Tästä huolimatta hovioikeus katsoo, että reklamaatiota koskeviin kysymyksiin oli joka tapauksessa vastattu takaisinsaantihakemuksessa ja sen täydennyksessä riittävällä tavalla oikeudenkäynnin jatkamista silmällä pitäen. Näin ollen ei olisi ollut perusteita jättää takaisinsaantihakemus tutkimatta, vaikka kaikkiin käräjäoikeuden lausumapyynnössä olleisiin kysymyksiin ei ollut vastattu ja vaikka vastaukset olivat olleet tietyiltä kohdilta puutteellisia. Jatko-oikeudenkäynnissä tulee lähemmin selvitettäväksi sekä arvioitavaksi muun ohessa reklamaation tapahtuminen ja oikea-aikaisuus.

Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, ettei ole aihetta muuttaa käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta. Näin ollen takaisinsaantihakemuksen käsittelyä tulee jatkaa käräjäoikeudessa, jossa pääasia on vireillä.

Tähän nähden on sopivinta, että käräjäoikeus lausuu tuomiossaan paitsi käräjäoikeuden myös hovioikeuden käsittelystä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.